Vuokralaisedustaja on toimitilan etsijän oikea käsi

Työntekijätarina: Teresia Poola, vuokralaisedustuksen neuvonantaja

Vuokralaisedustajana toimimisen paras puoli on työn ihmisläheisyys. Saan tavata erilaisia yrityksiä erilaisine kulttuureineen ja työskentelytapoineen, ja jokainen projekti on uniikki. Istumme vuokralaisen kanssa samalla puolen pöytää, ja mietimme yhdessä parasta ratkaisua heille. Toimin vuokralaisen neuvonantajana, ja työskentelen yksinomaan heidän yrityksensä etua ajatellen.

Colliersin vuokralaisedustuspalvelu toimii käyttäjäyritysten tukena kaikissa toimitiloihin liittyvissä asioissa – uuden toimitilan etsimisestä vuokrasopimusneuvotteluihin. Tarkoituksenamme on auttaa ja palvella edustettavaa yritystä läpi koko prosessin, yhteistyössä muiden yksiköiden ja kumppaneiden kanssa. Lisäksi esimerkiksi erilaiset markkinaselvitykset kuuluvat tehtävänkuvaani Colliersilla.

Tyypillinen työpäiväni sisältää käytännössä tiivistä yhteistyötä niin käyttäjäyritysten kuin vuokranantajien, eri yhteistyökumppaneiden, uusien asiakkaiden kuin Colliersin sisäisten asiantuntijoidenkin kanssa.

Collierslainen on proaktiivinen tiimipeluri

Olen aiemmin työskennellyt kiinteistöalalla, niin asunto- kuin toimitilapuolellakin. Tunsin nykyisen esimieheni ennen Colliersille töihin tulemista, ja sain häneltä sellaisen mielikuvan, että täällä on aktiivinen tekemisen meininki. Se mielikuva on kyllä pitänyt paikkansa. Vaikka olisi kiire, uusi työntekijä otetaan vastaan ajan kanssa ja jaetaan ajatuksia.

”Colliersilla ymmärretään työyhteisön ja yhdessä tekemisen merkitys ihan omalla tasollaan”

Yhteistyö ja proaktiivisuus näkyvät myös asiakastyössä. Jos en itse tiedä vastausta johonkin, pöydän toisella puolella (tai yhden Teams-viestin päässä) istuu ihminen, joka on ollut alalla 20 vuotta. Arvostan sitä, että yrityksen arvot näkyvät meidän kaikkien tekemisessä. Tiedän, että koko Colliersin tiimi on valmiina tarjoamaan tukea ja apua, heittelemään ideoita, ja viemään yhdessä asioita eteenpäin.

Yrityksemme yrittäjähenkisyys tarkoittaa mielestäni vastuuta ja vapautta omassa työssä. Täällä ymmärretään, että parhaisiin tuloksiin ei päästä pelkästään yksilöiden työpanoksella, vaan kannustamalla ja tukemalla muita.

Teresia Poola
Advisor, Occupier Services
teresia.poola@colliers.com | +358 50 505 3888

”Ollaan tehty siitä ihan meidän yrityksen ja porukan näköinen. Saadaan sikamageissa tiloissa hyvien tyyppien kanssa aikaan paljon hyvää, välillä keskinkertaisempaa, mutta meillä ei ainakaan tappiomieliala hiivi nurkissa! ” 

Vuoden päivät etätöissä ja poikkeusoloissa tylsistyttää parhaimmankin asiantuntijan aivot, kun virikkeet neljän seinän sisällä käyvät vähiin. Kukoistaakseen ihmiset tarvitsevat toisiaan; hyväksyntää, arvostusta, vuoropuhelua ja haastamista. Hyvä työympäristö tarjoaa tätä kaikkea, ja sen lisäksi olosuhteet, joissa tuottavuus on tapissaan.  

Urheilujoukkueen pukuhuone ja fasiliteetit on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten heijastamaan seuran arvoja, voittamisen kulttuuria ja brändilupausta. Kaikki toiminta tukee maksimaalisesti urheilijan täydellistä suoritusta. 

Miksi tavallisessa toimistotyössä ei hyödynnetä huippu-urheilussa toimivia oivalluksia, vaikka liike-elämässä, jos missä, kilpailu on henkeä salpaavaa? Eivätkö tiimit ole osa yrityksen voittavaa joukkuetta, joiden tuottavuutta tulisi tukea maksimaalisesti? 

”Toimitilojen merkitys työyhteisöjen kilpailukykyä tukevana pilarina on alkanut valjeta yrityspäättäjille kuluneen vuosikymmenen aikana, mikä on valtavan suuri edistysaskel työyhteisöjen kehittämisen historiassa. Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta kaikilla osa-alueilla – ekologista, sosiaalista ja hallinnollista. Yrityksen toiminnan vastuullisuutta arvioivat niin yrityksen työntekijät kuin yhteistyökumppanit. On selvää, että voittajia ovat ne yritykset, jotka ottavat vastuullisuuden tosissaan”, sanoo Jussi Järvinen, Colliers Finlandin toimitilavuokrauksen johtaja. 

”Toimitilojen hakijoiden tulee osata arvioida potentiaalisia tiloja monen eri osa-alueen näkökulmasta, ei pelkästään sijainnin, saavutettavuuden, koon, hinnan, kunnon, toiminnallisuuden ja ympäristön kautta. Myös tilojen monikäyttöisyys ja sosiaalisuutta tukevat elementit, älyteknologian hyödyntäminen ja green office -käytönnöt tulisi olla valintakriteereinä. Meidän palvelukonseptimme ydinajatuksena on tehdä tilojen vuokraamisesta yritykselle upea kokemus koko vuokrauksen ajan”, Järvinen jatkaa. 

Colliersilta vuokraamista tiloista vuokralaisen on mahdollisuus saada Greenlease-vuokrasopimus ja valmiita lukuja omaa vastuullisuusraportointiaan varten. Colliers noudattaa myös omassa toiminnassaan hyvää hallintotapaa, eettisiä ohjeistuksia ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 Suomen toimipisteiden osalta. 

Sitoutuneisuus, hiljaisen tiedon siirtyminen sekä uusien ideoiden pallottelu onnistuvat aivan varmasti paremmin viihtyisässä toimistossa kuin Teamsissa. ”Toimitila on parhaimmillaan strategisen johtamisen huippuunsa viritetty työkalu, jonka avulla yritys saavuttaa asettamansa tavoitteet ja pystyy pitämään kiinni parhaista työntekijöistään. Panostamalla työntekijäkokemukseen tuottavuus todennäköisesti paranee, tuotteet ja palvelut kehittyvät ja poissaolot vähenevät”, Järvinen summaa.

Jussi Järvinen toimii Colliersilla toimitilavuokrauksen johtajana. Haluatko keskustella vuokraustiimimme kanssa? Ota yhteyttä, me autamme. 

Teksti julkaistu Kauppalehti Option Tulevaisuuden työelämä -sarjassa 22.4.2021

Toimistot ovat täällä jäädäkseen. Vastoin aiempia ennusteita toimistojen tarpeettomuudesta, tilojen kysyntä käy vilkkaana. Osa hakee uudempaa tilaa, joka kutsuu ihmisiä viihtymään ja osa pienempää tilaa etätyön lisäännyttyä. Etenkin avarat ja tilavat monitilatoimistot ovat varsin haluttuja, sillä niissä työntekijät voivat vapaasti valita työtehtäväänsä parhaiten tukevan työskentelyalueen, riittävät turvavälit huomioiden. Tilojen viihtyisyys ja monipuolisuus ovat nyt korostuneen tärkeässä asemassa, niiden avulla työnantaja viestii ymmärtävänsä työympäristön merkityksen työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle.

Tehokas ja tuottava työympäristö

COVID-19 nopeutti työympäristöissä ja työskentelymuodoissa tapahtuvaa muutosta, joka oli käynnissä ennen pandemiaa. Muutokset näkyvät tilaratkaisuissa. Avotoimistot, joissa on työntekijöille omia työpöytiä, korvataan työpisteillä joita varataan tarpeen mukaan. Lisäksi tiloissa tulee olemaan enemmän kokoushuoneita sekä tiloja, jotka kutsuvat yhteistyöhön. Muutos muistuttaa hieman siirtymistä koppitoimistoista avotoimistoiksi, osaa muutos aikoinaan kauhistutti ja osa oppi uuden toimintatavan nopeammin.

Etätyön rajoitukset

Vaikka nykyajan tietotekniikalla on korvaamaton rooli työn tekemisessä kotona, se ei ole pystynyt korvaamaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia, jotka syntyvät työskentelemällä kollegoiden kanssa toimistossa. Teams ei korvaa spontaaneja keskusteluja, jotka syntyvät kokousten ulkopuolella toimistoissa. Juuri nämä keskustelut voivat avata uusia mahdollisuuksia.

Syy siihen, miksi yritykset yleisesti selviytyivät hyvin lockdownin aikana, johtui työntekijöiden välisistä sosiaalisista suhteista, jotka olivat jo syntyneet ajan myötä työpaikoilla. Mutta tämä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Ajan ja etäisyyden vaikutukset eivät pelkästään vaikuta nykyisiin sosiaalisiin suhteisiin. Uusien työntekijöiden on vaikeampaa perehtyä työhönsä ja päästä työskentelemään osana tiimiä. Itse asiassa rekrytoinnin yhteydessä yhä useammat nuoret haluavat päästä työskentelemään yrityksiin, joissa he voivat työskennellä myös toimistossa mahdollisuuksien mukaan.

Sosiaalinen näkökulma

Tilat ja ihmiset luovat juuri oikeanlaista kemiaa, ja se näkyy myös tuottavuudessa. Edellä mainittujen työpaikalla tapahtuvien kohtaamisten lisäksi on myös muita on sosiaalisia näkökulmia. Istuminen kotona yksin ja lasin nostaminen kollegoille videopuhelussa on erittäin hyvä. Mutta se ei ole sama asia kuin mennä ulos toimistosta päivän päätteeksi kollegoiden kanssa ja nostaa lasia yhdessä.

Mikäli yritykselläsi on tarve uusille muuntojoustaville toimitiloille, ole yhteydessä asiantuntevaan toimitilavuokrauksen tiimiimme.

Kauppakeskukset Seppä, Veturi ja Karisma kärkinelikossa asiakastyytyväisyysvertailussa.

KTI:n tuoreessa kauppakeskusten asiakastyytyväisyysvertailussa yksi kauppakeskusmanageri nousi ylitse muiden. Neljästä parhaiten sijoittuneesta kauppakeskuksesta jopa kolme on Colliersin manageroimaa; ykköseksi vertailussa sijoittui Jyväskylässä sijaitseva Seppä, toiseksi Veturi Kouvolassa ja neljänneksi Karisma Lahdessa. Mukana vertailussa oli 25 kauppakeskusta ympäri Suomen.  Colliers on tällä hetkellä selvä ykkönen kauppakeskusten johtamisessa Suomessa myös kauppakeskusten neliömäärillä mitattuna. 

Mitkä seikat sitten korostuivat kärkipäähän sijoittuneiden vuokralaisten vastauksissa? Tutkimuksen mukaan kauppakeskusten vuokralaiset arvostavat paikallista johtamistyyliä ja ihmisläheistä johtamista.

”Meidän vahvuutemme kauppakeskusmarkkinassa on ihmisläheinen ja kauppakeskuksesta käsin tehtävä kauppakeskusjohtaminen eli management by walking, mikä näkyi hyvin KTI:n suorittamassa asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksissa”, kertoo Colliersin kauppakeskusliiketoimintayksikön johtaja Eeva Jauro. ”Tuloksista voidaan nähdä myös se, että niissä kauppakeskuksissa, joissa kiinteistöjen omistaja ja kauppakeskusmanageri tekevät erityisen tiivistä työtä yhdessä keskuksen kehittämisen eteen ja ovat muodostaneet vahvan ja luottamuksellisen suhteen, myös kauppakeskuksen vuokralaiset ovat tyytyväisiä”, Jauro jatkaa.

Ykköseksi tulleen LähiTapiolan omistaman kauppakeskus Sepän vastauksissa korostui erityisesti kauppakeskuksen siisteys, kauppakeskusjohtaminen sekä yleinen hyvä ilmapiiri keskuksessa niin johdon ja vuokralaisten, kuin myös vuokralaisten kesken. Sepän kauppakeskusjohtaja Mikko Seppälän mielestä aktiivinen ja avoin vuorovaikutus vuokralaisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää, mikä tuli myös avoimissa kommenteissa esille. ”LähiTapiolan arvoissa korostuvat vastuullisuus, ympäristö, yrittäjyys ja paikallisuus sekä asiakaslähtöisyys. Kun nämä otetaan huomioon kiinteistösijoittamisessa ja kiinteistöjohtamisessa, se tavoitteidemme mukaisesti näkyy toiminnan tuloksena, kuten nyt kauppakeskus Sepässä”, kertoo Jussi Roine, LähiTapiolan kohdepäällikkö.

Toisen ja neljännen sijan KTI:n asiakastyytyväisyystuloksissa nappasivat Mercadan omistamat kauppakeskukset Veturi Kouvolassa ja Karisma Lahdessa. Toimitusjohtaja Harri Holmström on erittäin tyytyväinen siihen, että tulokset vahvistavat Mercadan arvojen mukaisen johtamistyylin näkyvän aidosti kauppakeskusten operatiivisessa toiminnassa. Vuokralaiset kokevat molempia keskuksia johdettavan vastuullisesti ja inhimillisesti, ja johto on omistajaa myöten läsnä vuokralaisten arjessa. Etenkin toimet koronakriisistä selviytymisessä saivat kiitosta. Veturin kauppakeskusjohtaja Jari Koistinen korostaa, että ensiarvoisen tärkeässä roolissa on omistajan, kauppakeskusmanagerin ja vuokralaisten välinen luottamus ja sen synnyttäminen on pitkäjänteisen työn tulos. Karisman kauppakeskusjohtaja Mari Rönkä puolestaan nostaa esiin avoimen vuorovaikutuksen kaikkien osapuolten kesken hyvien tuloksien taustalta.

Ihmisläheinen johtaminen sekä hyvät ja toisiaan arvostavat kumppanuudet luovat pohjan menestyksekkäälle tekemiselle – kauppakeskusjohtaminen ei ole tästä poikkeus”, toteaa Eeva Jauro lopuksi ja onnittelee tiimejä menestyksekkäistä tuloksista. 

Lisätietoja: 
Eeva Jauro, Head of Shopping Centre Management, Colliers International Finland
Puhelin: +358 50 502 0836, sähköposti: eeva.jauro@colliers.com

Paljon on kirjoitettu siitä, että kaupunkien keskustat näivettyvät, koska kaupat ja palvelut siirtyvät kaupunkikeskustojen ulkopuolella sijaitseviin kauppakeskuksiin ja hypermarketteihin sekä verkkokauppaan. On kirjoitettu, että keskustassa ei ole asiakkaita, liiketilojen vuokrataso on liian korkea ja liiketilat eivät ole enää houkuttelevia. Toisaalta tiedämme myös sen, että kaupungistuminen on kasvussa. Ihmiset muuttavat maalta kaupunkiin ja lähemmäksi palveluita. Historiallisestakin näkökulmasta voidaan todeta, että kaupungit ovat kaupallisia ja hallinnollisia keskuksia. Kysymys kuuluukin, että miksi kaupunkien keskustat näivettyvät kaupallisen tarjonnan osalta, jos ostovoimaa muuttaa koko ajan lähemmäs palveluita ja miksi kauppakeskukset ja kaupalliset keskittymät vetävät asiakkaita puoleensa paremmin kuin kaupungin ydinkeskustat?

Voisiko yhtenä syynä olla se, että Suomessa kauppakeskusten ja hypermarkettien johtaminen ja markkinointi on ammattimaista ja tehokasta? Esimerkiksi kauppakeskukset tuovat palveluitaan ja liiketarjontaansa esiin ja heidän ydinliiketoimintaansa kuuluvat strategisesti suunnitellun kaupallisen kokonaisuuden esiin tuominen laadukkaasti ja houkuttelevasti. Samaan aikaan keskustan yksittäiset kivijalkaliikkeet joutuvat taistelemaan samoista markkinapaikoista ja näkyvyydestä massiivisten kauppakeskusten ja automarkettien kanssa. Monesti keskustaan hakeutuvat ne pienet yrittäjävetoiset, omaleimaiset erikoisliikkeet, joita me asiakkainakin haluaisimme tukea. Ongelmana on, että me kuluttajat emme vain aina tiedä näistä hienoista liikkeistä, joten emme osaa hakeutua liikkeiden äärelle! Kuinka keskustan liikkeiden tarjonta saadaan paremmin esiin? Tarvitaanko liikkeiden ja palveluiden taakse samanlainen vahva taustaorganisaatio mikä löytyy esimerkiksi kauppakeskuksien taustalta? Jos tarvitaan, kenen ”tehtävänä” on tarjota tuo taustaorganisaatio? 

Useimmilla kaupunkien keskustoilla on kaupunkikeskustojen kehittämiseen yhdistyksensä ja näille löytyy kattoyhdistys, vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry. Elävät Kaupunkikeskustat ry: n tarkoituksena on tarjota alusta kolmikantamallille, jossa  kaupungit, kiinteistönomistajat ja yrittäjät vetävät keskustan kehittämistyötä yhdessä muiden mahdollisten toimijoiden kuten keskustan asukasyhdistysten, matkailualan tai kulttuuriväen kanssa. Näiden yhdistysten olemassaolo on erinomainen alusta kaupalliselle kehittämiselle. Monessa kaupungissa kulttuuri-, tapahtuma- ja ravintolapalvelut ovat tuotu jo erinomaisesti esille ja voimme suomalaisina olla ylpeitä tällä saralla. Yksi erittäin tärkeä osa-alue on kuitenkin jäänyt piiloon; mistä löytyvät keskustan vetovoimaiset liikkeet, mistä löytyvät kaupungin parhaimmat palvelut? Tarvittaisiinko kehittämiseen vielä mukaan kaupallisen alan asiantuntija, joka paneutuu nimenomaan liikkeiden ja palveluiden esille tuomiseen? 

Mitä konkreettista lisäarvoa kaupallinen kehittäjä voisi tuoda kaupunkikeskustoihin? Keskustaan voitaisiin luoda brändättyjä katuja ja/tai kortteleita. Näin saadaan luotua kuluttajille vetovoimaisia kokonaisuuksia, joita on helppo markkinoida. Hyviä esimerkkejä ovat Helsingin Torikorttelit, Vanha Porvoo, Kuopion tori ja Tampereella Finlaysonin alue ja Tallipiha. Kun kaikki kiinteistöjen omistajat ja liiketiloissa olevat yritykset saadaan saman vision taakse, kokonaisuudesta saadaan laadukas ja vetovoimainen ja lopulta kaikki voittavat; keskustassa on houkuttelevia kaupallisia kokonaisuuksia, asiakkaat löytävät liikkeet helpommin, brändättyjen alueiden liiketilat ovat helpommin vuokrattavissa ja kiinteistöjen arvot nousevat, kun vajaakäytöllä olleista alueista tulee elinvoimaisia. Vetovoimaiset kokonaisuudet ovat myös matkailullisia myyntivaltteja.

Esimerkiksi ammattimaisesti johdetussa kauppakeskuksessa vuokralaiskokoonpano pyritään optimoimaan, ja vuokralaisten toimialajakaumaa kehitetään keskuksen vaikutusalueesta ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksista kerättävän datan perusteella. Tavoitteena on maksimoida kauppakeskuskokonaisuuden vetovoima, jolloin onnistumisen mittarina ei käytännössä enää toimi yksittäisen liiketilan vuokratuotto, vaan pikemminkin menestyvien liiketilavuokralaisten osuus koko keskuksessa. Ehkä isoin kysymys on, että miten kaupunkikeskustojen liikekiinteistöihin voisi soveltaa tätä johtamistapaa, jos vierekkäisissä liiketiloissa on eri kiinteistönomistajat? Voisivatko kaupungit alkaa ohjata keskustojen kaupallista kehitystä vahvemmin ottaen rohkeasti yhteistyökumppaneiksi kaupan alan ja kaupallisen kehittämisen asiantuntijoita?

Meillä Colliersilla on sydämen asiana saada vetovoimaisia ja kiinnostavia kaupallisia kokonaisuuksia Suomeen. Me olemme mielellämme avuksi kaikissa kaupallisen kehittämisen toimenpiteissä strategisesta suunnittelusta käytännön toteutukseen asti. 

Lisätietoja antaa Colliersin kaupallisen kehittämisen ja konsultoinnin yksikönjohtaja Anni Tenhunen anni.tenhunen@colliers.com p. 040 725 6005.

Kauppakeskusalalla on puhaltanut muutosten tuulet jo useamman vuoden ajan, mutta alan markkinajohtajan paikka pysyy edelleen vahvasti Colliers Finlandilla. Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskukset vuonna 2020 -julkaisun mukaan Colliers on ensimmäisenä TOP 10 Suurinta kauppakeskusmanageria -listalla 15,4%:n markkinaosuudellaan. 

Myös Colliersilla on puhaltanut muutoksen tuulet ja loppuvuodesta 2019 kauppakeskusliiketoiminnan johtajaksi valittiin alalla pitkään vaikuttanut kauppakeskusjohtamisen ja kaupallisen alan konkari Eeva Jauro. Kaupallisen konsultoinnin ja vuokrauksen johtajaksi valittiin pitkään kauppakeskus- ja kiinteistöalalla vaikuttanut Anni Tenhunen. Colliersilla työskentelee Suomessa jo lähes 40 kauppakeskusjohtamisen ja -konsultoinnin alan ammattilaista. Jo ennestään vahvaa kauppakeskusyksikön tiimiä on myös vahvistettu siten, että markkinajohtaja pystyy palvelemaan jatkossakin asiakkaitaan parhaalla tavalla. 

Uusin ja koko kauppakeskustoimialalle lisäarvoa tuottava palvelu, Colliersin C360-raportointijärjestelmä, lanseerattiin Pohjoismaiden suurimpaan kauppakeskukseen Mall of Triplaan vuonna 2019 ja nyt käyttöä laajennetaan myös muihin Colliersin johtamiin kauppakeskuksiin. Järjestelmä on täysin uniikki ja selkeästi asiakkaille lisäarvoa tuottava palvelu, jota kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. ”Mall of Tripla Pohjoismaiden suurimpana kauppakeskuksena oli oikea kohde Colliersin ainutlaatuisen kansainvälisen raportointialustan pilottikohteeksi ja olemme erittäin tyytyväisiä tästä uudesta yhteistyömallista Mall of Triplan omistajien kanssa”, kertoo kauppakeskusliiketoimintayksikön johtaja Eeva Jauro. 

Jauro jatkaa, että kauppakeskusala elää nyt suurta murroksen aikaa ja me Colliersilla haluamme tuottaa asiakkaillemme johtamisen palveluita, joiden avulla asiakkaamme selviävät murroksesta voittajina. Meillä on vahva yhtenäinen tiimi ja olen ylpeä siitä, että saan kunnian toimia Colliersin kauppakeskusliiketoimintayksikön johtajana. 

Colliersin kaupallinen konsultointi ja kehitys -tiimi vastaa 12 kauppakeskuksen vuokrauksesta Suomessa ja tarjoaa kauppakeskus- ja liikekiinteistöjen omistajille strategisia konsultointipalveluita kauppakeskus- ja kaupan toimialojen muutoksessa. ”Tiimin pitkä kokemus kauppakeskusalalta sekä Colliersin taustaorganisaation laajat kansainväliset verkostot tuovat yhdessä erinomaiset mahdollisuudet kehittää asiakkaillemme uusia ratkaisuja ja menestyskonsepteja”, kertoo kaupallisesta konsultoinnista vastaava Anni Tenhunen. 

Colliers kauppakeskusyksikkö manageeraa 12 kauppakeskusta 8 eri kaupungissa. Johdettaviin kauppakeskuksiin kuuluvat muun muassa Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla, Pohjoismaiden suurin viihdekauppakeskus ja myynneiltään Suomen suurin kauppakeskus Jumbo-Flamingo, Kaakkois-Suomen suurin kauppakeskus Veturi ja Keski-Suomen suurin kauppakeskus Seppä. Colliersin johtamien kauppakeskusten myynnit olivat vuonna 2019 1,1 Mrd € ja kävijät 53 miljoonaa asiakasta. Colliersin kaupallisen konsultoinnin ja vuokrauksen tiimi teki vuonna 2019 yhteensä 96 vuokrasopimusta kauppakeskuksiin vuokraten keskikokoisen kauppakeskuksen verran, noin 30 000 m², liiketilaa vuoden aikana. 

Kiinteistöalan asiantuntija Colliers International uskoo kiinteistömarkkinoiden elpyvän maailmanlaajuisesti nopeammin COVID-19-kriisin jälkeen kuin 2000-luvun finanssikriisin jäljiltä. 

Yhtiö toteaa, että vaikka maailmanlaajuinen taantuma onkin odotettavissa, myös toivon pilkahduksia on nähtävissä, kun Kiinan teollisuuden viimeisimmän PMI-indeksin tiedot osoittavat maaliskuussa vakautumista helmikuun ennätyksellisen alhaisten tasojen jälkeen. Oxford Economicsin tietojen mukaan BKT laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä maailmanlaajuisesti 1,8 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, ja toiselle vuosineljännekselle ennustetaan 0,3 prosentin lisälaskua. Kolmannelle vuosineljännekselle odotetaan kuitenkin noin 1,5 prosentin nousua ja viimeiselle vuosineljännekselle noin 1,8 prosentin nousua. 

Colliers International Finlandin toimitusjohtaja Ari Vanhanen toteaa: ”Tämän tason järkkymistä ei maailmanmarkkinoilla ole aiemmin nähty. Sen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa, sellaisissakin maissa, joihin finanssikriisi ei juurikaan vaikuttanut. Nähtäväksi jää, mikä on vaikutus maittain ja kuinka nopeasti yksittäiset maat selviävät tilanteesta. Kiitos ripeiden päätösten ja nopean toiminnan, taudin leviäminen on saatu Suomessa toistaiseksi ainakin hallintaan. Koronaepidemian lopullisia vaikutuksia Suomen kiinteistömarkkinaan on vielä mahdoton arvioida. BKT:n maailmanlaajuiseen laskuun ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten matkustusrajoitusten vaikutukset niin kauppaan kuin matkailualaankin sekä öljyn hinnan lasku ja osakemarkkinoiden epävakaus. Hyvä uutinen on, että odotamme näiden kaikkien elpyvän suhteellisen nopeasti.” 

Colliers huomauttaa, että kiinteistömarkkinoiden vuotuiset sijoitusmäärät ovat yleisesti olleet kasvusuuntaisia finanssikriisin jälkeen. Vuoden 2018 aikana sijoitettiin ennätykselliset 1,8 miljardia dollaria ja vuoden 2019 aikana 1,7 miljardia dollaria. Tänä vuonna taantumista on tiedossa, ja maaliskuun alustavien tietojen perusteella maailmanlaajuinen sijoitustoiminta on laskenut 48 miljardiin dollariin, mikä tarkoittaa noin 70 prosentin laskua maaliskuun 2019 144 miljardiin dollariin verrattuna. Ensimmäisen vuosineljänneksen luku, 250 miljardia dollaria, on alhaisin sitten vuoden 2012 toisen vuosineljänneksen. 

Joillakin yksittäisillä markkina-alueilla on näkynyt positiivisuutta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yhdysvalloissa sijoitustoiminta ylsi 113 miljardin dollarin arvoon, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten toteutunut 116 miljardia dollaria. Isossa-Britanniassa yllettiin jopa 9 prosentin nousuun, vuodentakaisesta 16,9 miljardista dollarista 18,4 miljardiin dollariin. Tähän tulokseen vaikutti suuresti iQ:n opiskelija-asuntolasalkun myynti 6 miljardilla dollarilla. Erityisen hyviin tuloksiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä yllettiin Saksassa (35 prosentin kasvu vuodentakaisesta), Italiassa (43 prosentin kasvu vuodentakaisesta) ja Espanjassa (46 prosentin kasvu vuodentakaisesta). 

Colliersin ekonometrinen malli viittaa siihen, että toisen vuosineljänneksen maailmanlaajuiset sijoitusmäärät pysyttelevät samalla tasolla heikon ensimmäisen vuosineljänneksen kanssa. Vaikka Kiinassa rajoituksia onkin alettu purkaa, eri puolilla maailmaa ollaan vielä poikkeusoloissa, joten liiketoiminta pysyy edelleen hiljaisena tulevina viikkoina. Malli kuitenkin ennustaa selvää nousua kolmannelle ja neljännelle vuosineljännekselle, ja maailmanmarkkinoiden uskotaan nousevan COVID-19-pandemian puhkeamista edeltävälle tasolle. 

Colliers Internationalin tutkimusryhmän varajohtaja Oliver Kolodseike toteaa: ”Koska COVID-19-kriisi etenee nopeasti, kiinteistömarkkinoiden lyhyen aikavälin suuntaa on mahdotonta ennustaa. Uskon kuitenkin, että on merkkejä sille, että voimme olla varovaisen optimistisia. Hallitukset ja keskuspankit ovat reagoineet tilanteeseen paljon nopeammin ja suuremmassa mittakaavassa kuin finanssikriisin aikana, ja maailmanlaajuinen pääoman painoarvo on paljon suurempi kuin vuosikymmen sitten. Sijoittajat haluavat monipuolistaa salkkujaan. Mallimme mukaan toisella puolivuotiskaudella on lyhyen taantuman jälkeen odotettavissa selkeää elpymistä. Tämä kuitenkin perustuu ennusteisiin voimakkaasta talouden elpymisestä toisen puolivuotiskauden aikana, joten arvioon kannattaa suhtautua varauksella.” 

Monissa yrityksissä pohditaan tällä hetkellä keinoja, miten ja milloin työn tekemistä työpaikoilla jatketaan kun koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia puretaan.

Työpaikalle paluun ajoituksen määrittäminen ja työn tekemisen suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä työpaikkojen uudelleen avaamisessa, jotta työntekijät voivat palata luottavaisina ja turvallisesti työpaikoilleen. Huolellinen valmistautuminen on näin ollen välttämätöntä viruksen mahdollisen uusiutumisen takia. Lisäksi on varauduttava myös palaamaan takaisin karanteeniin ja työn tekemiseen kotona. Mitä kaikkea on vuokralaisen ja vuokranantajan syytä ottaa huomioon työpaikoille palattaessa? 

Suomen hallitus on suositellut etätöiden jatkamista kesän yli. Näillä näkymin kesän jälkeen odottaa paluu työpaikoille ja siihen on työnantajienkin syytä varautua hyvissä ajoin. Tällä hetkellä koulut ovat saaneet ohjeet poikkeusjärjestelyille ja on hyvin mahdollista, että myös työnantajille annetaan suosituksia. Ennen näitä suosituksia työnantajatkin voivat etukäteen laatia suunnitelmia turvallisesta työpaikoille paluusta. Varmaa on, että edelleen suositellaan pitämään turvavälejä ja huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta. Kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoavan Colliersin näkemyksen mukaan kannattaa esimerkiksi harkita työntekijöiden portaittaista paluuta työpaikalle sekä miettiä voisiko työn tekemistä vuorottaa. On hyvä miettiä ja määritellä keiden on ehdottomasti syytä palata toimistolle ja ketkä voivat jatkaa töiden tekemistä kotoa käsin. Myös etätyön käytäntöjä voi päivittää ja tukea mahdollisuutta jatkaa työskentelyä kotoa. Työpaikoille tulijoille on hyvä määritellä erilaisia toimintatapoja ja perehdyttää henkilöstö niihin. Tärkeää on perehdyttää henkilöstö etenkin hygieniakäytäntöihin, viestiä mitä tarvikkeita on työnantajan puolesta saatavilla (esim. käsihuuhteet tai hengityssuojaimet) sekä muistuttaa miten tunnistaa oireet ja miten tulee toimia. 

Toimitilojen osalta on hyvä tarkistaa ja arvioida nykyinen tilasuunnitelma, mukaan lukien yleiset tilat sekä työpisteet. Työpisteiden sijaintia voi joutua uudelleen järjestämään riittävän turvavälin takaamiseksi sekä miettimään toimitiloissa liikkumista. Olisiko esimerkiksi mahdollista määritellä yhdensuuntaisia käytäviä, jottei synny liian läheisiä kontakteja? Tai luopua ylimääräisistä kalusteista, jotta työpisteet voidaan sijoittaa väljemmin sekä laittaa työpisteiden välille sermejä? Myös toimitilojen puhtaanapitoa on syytä tehostaa ja etenkin kosketuspintojen ja työpisteiden siivousta lisätä. Kannattaa lisäksi varmistaa, että vuokranantaja huolehtii yleisten tilojen kuten hissien ja aulojen tehostetusta siivouksesta. Erittäin tärkeää on myös muistaa viestiä kaikki toimenpiteet ja muutokset henkilökunnalle, jotta kaikille tulee tunne turvallisesta työpaikalle paluusta ja heillä on aikaa sopeutua muutoksiin. Toimintaohjeet ja menettelytavat tulee viestiä myös yrityksen vierailijoille ja asiakkaille. Tehtyjä toimenpiteitä on hyvä seurata ja kuunnella henkilöstön palautetta sekä ottaa käyttöön uusia ideoita ja parhaaksi koettuja käytäntöjä. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä turvallisemman työpaikan luomiseen. On hyvä olla myös valmius reagoida nopeastikin hallituksen mahdollisesti tekemiin uusiin linjauksiin ja ohjeistuksiin. 

Kiinteistön omistajan eli vuokranantajan tulee hyvissä ajoin varautua työpaikoille palaaviin vuokralaisiin: varmista riittävä käsihuuhteiden saanti, tehosta yleisten tilojen siivousta sekä ohjeista ihmisten liikkumista kiinteistössä riittävän turvavälin takaamiseksi. Kiinteistön palvelutarjoajien kanssa voi neuvotella erityisjärjestelyistä eli esimerkiksi lounaiden toimittamisesta toimitiloihin tai porrastetuista lounasajoista. Kiinteistön teknisiä valmiuksia on myös hyvä tarkastella ja jos mahdollista, säätää ilmanvaihtoa sekä parantaa ilmansuodatusta. 

Näitä lyhyen ja pitkän aikavälin menettelytapoja on jatkossa tärkeää seurata ja arvioida, mikä on normaaliksi palautumisen tila ja mikä on pysyvää. On hyvä tarkkailla tilojen käyttöastetta sekä seurata tehostettujen puhdistus- ja kunnossapitotoimenpiteiden kustannuksia. Näin saadaan arvioitua tulevaisuuden tilatarpeet ja -vaatimukset. Tähän voi ottaa avuksi myös toimitila-asiantuntijan, joka kykenee ratkaisemaan nopeasti yrityksen kanssa yhteistyössä kriittiset kiinteistö- tai tilakysymykset. 

Tärkeää olisi pohtia ja tunnistaa miten etätyöskentely voi vaikuttaa yrityksen toimintaan tulevaisuudessa. Se mahdollistaa esimerkiksi liikkumisen vähentämisen sekä tehokkaammat työtilat. Colliersin Global Work-from-Home -kysely on kerännyt reaaliaikaisia tietoja 25 maassa yli 4000 vastaajalta, jotka työskentelevät kotona. Tuloksissa kävi ilmi, että 70 % vastaajista haluaa jatkossakin työskennellä kotona vähintään yhden päivän viikossa. Mahdollistamalla etätyöskentely henkilöstölle, voidaan luoda kiertoa työpaikalle ja tehostaa toimitilojen käyttöä. Näin ollen toimitilan kokoa on mahdollista pienentää ja saada säästöjä aikaan. Keskimäärin 62 % vastaajista ilmoitti, että heidän työ- ja perhe-elämänsä tasapaino on parantunut kotona työskentelemisen aikana. Tämä on tärkeä osa terveellistä työympäristöä. Työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitäminen vähentää stressiä ja estää työuupumista. Krooninen stressi on yksi yleisimmistä terveyskysymyksistä työpaikoilla. Se voi johtaa erilaisiin sairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, masennukseen ja sydänongelmiin. Joissakin yrityksissä on käsitys, että kotona työskenteleminen tarkoittaa alentunutta tuottavuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että tosiasiallisesti vain 22 % vastaajista ilmoittaa tuottavuutensa heikentyneen. Vaikka tämä vaihtelee toimialasta riippuen, on olemassa nyt mahdollisuus ottaa käyttöön työkulttuuri, jonka avulla ihmiset voivat tehdä tehokkaasti työn kotonaan. Yksi avain turvallisemman ja terveellisemmän työpaikan rakentamisessa on siis etätyön mahdollistaminen ja investoiminen työkaluihin, jotka helpottavat työskentelyä kotoa käsin. 

Nähtäväksi jää miten paljon koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne mullistaa työn tekemistä ja aiheuttaa muutoksia toimitilojen osalta. Selvää kuitenkin on, että yrityksillä on edelleen tarve toimitiloille kuten Work-from-Home-kyselymme tulokset osoittavat. Työntekijät kaipaavat henkilökohtaista kanssakäymistä ja työskentelyä kollegoiden kanssa. Halutaanko siis jatkossa tehdä toimitiloista mahdollisimman tehokkaat ja työskennellä osittain etänä vai halutaanko panostaa tilojen viihtyvyyteen sekä houkuttelevuuteen ja näin ollen kannustaa tulemaan työpaikalle. Näitä linjauksia on syytä pohtia tulevaisuuden tarpeita määritettäessä. Asiantuntijamme ovat valmiita auttamaan tulevaisuuden tarpeiden määrityksessä sekä mahdollisessa tulevassa toimitilojen muutoksessa.